Se ylivoimainen ruusunmarja

Pyhäjärvellä, Kärsämäellä ja Haapavedellä on ruusunmarjan viljelyä kokeiltu alueella toimineiden marjahankkeiden myötävaikutuksella 2000-luvun alkupuolelta saakka. Ruusunmarjanviljely toteutetaan mustaherukan viljelyn periaatetta noudattaen. Se istutetaan rikkaruohojen välttämiseksi muovikatteelle. Ruohonleikkuu pensasriveiltä pyritään hoitamaan koneellisesti.

Ruusunmarjalla tarkoitetaan ruusujen mehevöityneitä kukkapohjuksia, kiulukoita, jotka ovat muodoltaan pyöreitä tai hieman pitkulaisia. Väriltään ne vaihtelevat punaisen eri sävyistä melkein mustaan. Eniten kiulukoita tekevät yksikertaiskukkaiset, alkuperäiset luonnonlajit. Monet risteytetyt ja jalostetut lajikkeet eivät tee kiulukoita ollenkaan tai ne eivät ehdi kypsyä. Ruusunmarjojen koko ei ratkaise vaan hyödynnettävä hedelmäliha suhteessa siementen määrään. Kiulukoiden käyttölaadussa, muun muassa mallon kovuudessa, mehukkuudessa, maussa ja ravintoainekoostumuksessa, on eroja eri lajien ja jopa saman lajin kantojen välillä. Ruusunmarjan sisustassa on runsaasti siemeniä, joita terävät karvat peittävät.

Käsitys marjojen terveellisyydestä on perustunut niiden sisältämiin hyviin ravintoaineisiin. Marjoilla ja etenkin juuri ruusunmarjalla onkin monipuolinen rooli terveellisessä ruokavaliossa. Saamme niistä monia elimistön tarvitsemia ravintoaineita, muun muassa antioksidantteja C- vitamiinin ja E-vitamiinin muodossa sekä muita suoja-aineita ja ravintokuitua.  Näistä ruusunmarja näyttää olevan oikeita varastointi- ja käsittelymenetelmiä käyttäen ylivetotuote.

Ruusunmarja on todellinen C-vitamiinipommi, koska mikään muu elintarvike ei sisällä tutkimusten mukaan yhtä paljon C-vitamiinia. Esimerkiksi mustaherukkaan verrattuna ruusunmarja sisältää jopa kymmenkertaisia C-vitamiinipitoisuuksia.  MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan myös ruusunmarjan energia-, sokeri-, proteiini-, kuitu-, A-vitamiini- ja E-vitamiinipitoisuudet ovat suuremmat verrattuna muihin marjoihin. Lisäksi muihin kasviksiin verrattuna ruusunmarja sisältää huomattavan paljon kalsiumia ja magnesiumia.

Ruusunmarjan sulamaton kuitu ylläpitää suoliston terveyttä. Liukenevaa pektiiniä sisältävä kuitu puolestaan alentaa veren kolesterolitasoa ja hidastaa glukoosin imeytymistä, mistä on hyötyä muun muassa diabeetikoille. Marjat, ruusunmarja mukaan lukien, sisältävät runsaasti vettä ja niissä on niukasti energiaa. Ne soveltuvat hyvin laihduttajan ruokavalioon sekä verenpainettaan tarkkaileville. Vesiliukoisista vitamiineista on pienet varastot muutamasta päivästä muutamaan viikkoon, joten niiden saannista on huolehdittava päivittäin. Etenkin B-vitamiineja tulisi saada lähes päivittäin, sillä vesiliukoisina ne eivät varastoidu elimistöön. Monipuolisesti syövät henkilöt saavat C-vitamiinia ja B-ryhmän vitamiineja tavallisesti ravinnosta riittävästi.

Alueella  viljeltävä lajike on Rosa Rugosaa. Se kukkii kauniisti lähes koko kesän. Kiulukat alkavat punoittaa elo-syyskuunvaihteessa. Ruusunmarjan poimiminen on työlästä, sillä se tapahtuu käsin. Sopivaa koneellista korjuumenetelmää ei ole vielä alueella kehitetty.

 

Raili Heikkilä

ravitsemisalan lehtori

Haapaveden ammattiopisto


 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Fill in the blank.

Historiaa

Ruustinna KartanoHaapaveden palvelu- ja luontoalan yksikön Noran historia alkoi vuonna 1892, kun paikkakunnan ruustinna (Eleo)nora Pöyhönen perusti pappilaan oppilaitoksen, jossa opetettiin kasvisten viljelyä ja käyttöä kansakoululapsille. Ruustinna tiesi, että kasvikset ovat taloudellisesti ja ravitsemuksellisia tärkeitä ruokatalouksille. Jatkossa ruustinna suuntasi koulutuksen nuorille naisille, joiden kautta tieto tuli varmimmin kotitalouksien käyttöön.

Lähiruuan käytön ja tunnettavuuden edistäminen kuuluu Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän tavoitteisiin. Ruustinnan ansiokkaan elämäntyön kunniaksi Haapaveden ammattiopiston puutarhamyymälän uusi nimi on Ruustinnan Puutarhapuoti.