EU:n luomulehtimerkki pakollinen mutta huonosti tunnettu

Kepeämpien kirjoitusten väliin täytyy laittaa pikkuisen asiaakin. Meiltä on muutamaan otteeseen tiedusteltu hämmentäviltä tuntuvista luomumerkinnöistä, joita säätelevät tiukat asetukset ajoittain muuttuvat. Hankealueellammekin toimii useita luomuviljelijöitä, joiden lisäksi luomumerkintäsäännökset koskettavat myös luomuraaka-aineista jatkojalostavia yrittäjiä. Hyvien pakkausmerkintöjen tavoitteena on tietenkin toimia ennen kaikkia kuluttajan apuna ruokavalintoja tehdessä. Vanhojen kansallisten luomumerkkien rinnalle on tullut pakolliseksi koko EU:n alueella käytettävä yhtenäinen luomulehtimerkki, jonka tunnistamista on luomua halajavan kuluttajan alettava opetella.

Luomuelintarvikkeisiin liittyvät merkinnät on säädelty tiukoilla käytännöillä, joita tulee tarkoin noudattaa Euroopan unionin markkinoilla. EU:n lehtikuvioisen, vaaleanvihreän luomutunnuksen käyttö esipakatuissa elintarvikkeissa on ollut pakollista 1. heinäkuuta 2010 alkaen. Elävien, jalostamattomien maataloustuotteiden ja jalostettujen elintarvikkeiden lisäksi luonnonvaraisten kasvien (esim. marjojen ja sienten) keruu kuuluu asetuksen soveltamisalaan, mutta soveltamisalaan eivät sen sijaan sisälly luonnonvaraisten eläinten metsästyksestä ja kalastuksesta saatavat tuotteet. Merkille ei erikseen haeta käyttöoikeutta vaan sitä käytetään asetuksen määräämällä tavalla.

Sekä luomuviljelijöiden että elintarvikejalostajien tulee noudattaa asiaankuuluvia EU-sääntöjä. Asetusten taustalla on halu ohjata luomuviljelyn jatkuvaa kehitystä, jonka päämäärinä ovat kestävät viljelytekniikat ja valikoima korkealuokkaisia tuotteita. Tavanomaisten viljelijöiden on käytävä läpi vähintään kahden vuoden siirtymäkausi, ennen kuin hyväksytyille toimijoille myönnetään luomusertifikaatti ja he saavat kutsua tuotteitaan luomuksi.

Viljelymenetelmien lisäksi myös luomuelintarvikkeiden pakkausmerkinnöille on tarkat ohjeet. Lisätietoja löytyy Eviran kotisivuilta (www.evira.fi:  Luomu > Markkinointi ja merkinnät. ) Seuraavassa kuitenkin tiivistelmä tärkeimmistä ohjeista.

Lainmukaisesti luomutuotepakkauksessa on oltava viimeisimmän tuotetta käsitelleen toimijan nimi, esimerkiksi tuottaja, jalostaja tai myyjä, sekä avoimuuden edistämiseksi tulee tarkastuslaitoksen tunnusnumero merkitä tuotteeseen. Luomulehtimerkki tuotteessa kertoo kuluttajalle, että ainakin 95 % tuotteen ainesosista on tuotettu luomuperiaatteen mukaisesti. Merkintä on myös tae sille, että tuote noudattaa virallisten valvontaohjelmien sääntöjä ja tuote on tullut suoraan pakkauksessa mainitulta tuottajalta. Pakkaamattomissa elintarvikkeissa ja tuontituotteissa merkin käyttö on vapaaehtoista.

Myös valmiin tuotteen raaka-aineiden alkuperäalue tulee näkyä kuluttajalle pakatuissa elintarvikkeissa. Suomalaisista raaka-aineista tuotetuissa elintarvikkeissa voidaan käyttää vaihtoehtoisesti ilmaisuja “tuotettu EU:ssa”, “tuotettu Suomessa” tai “tuotettu EU:ssa – Suomi”.  Kuluttajien on helpompi löytää tuotteet kaupassa ja muissa elintarvikemyymälöissä, jos ne on selvästi merkitty esimerkiksi hyllyjen reunaan. Myös valikoiman suuruus vaikuttaa: mitä enemmän luomutuotteita on tarjolla yhdessä paikassa, sitä helpompi ne on löytää.
Luomumerkintöjen lisäksi luomutuotteissakin on oltava myös kaikki muut elintarvikesäädösten vaatimat merkinnät. Näistä pakollisista merkinnöistä löydät tietoa Eviran kotisivujen kohdasta  ”Usein kysyttyä”.  Myös lähiruokahankkeemme auttavat mielellään alueemme yrittäjiä selvittämään asetusten vaatimuksia juuri tietyn valmisteen osalta. Yhteystiedot-välilehdeltä löydät puhelinnumeromme ja sähköpostiosoitteemme. Tehdään yhdessä merkinnästä itsellemme ja kuluttajille tutumpi!

Anna-Mari Simunaniemi

projektipäällikkö

LaatuTuote-hanke

 

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Fill in the blank.

Historiaa

Ruustinna KartanoHaapaveden palvelu- ja luontoalan yksikön Noran historia alkoi vuonna 1892, kun paikkakunnan ruustinna (Eleo)nora Pöyhönen perusti pappilaan oppilaitoksen, jossa opetettiin kasvisten viljelyä ja käyttöä kansakoululapsille. Ruustinna tiesi, että kasvikset ovat taloudellisesti ja ravitsemuksellisia tärkeitä ruokatalouksille. Jatkossa ruustinna suuntasi koulutuksen nuorille naisille, joiden kautta tieto tuli varmimmin kotitalouksien käyttöön.

Lähiruuan käytön ja tunnettavuuden edistäminen kuuluu Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän tavoitteisiin. Ruustinnan ansiokkaan elämäntyön kunniaksi Haapaveden ammattiopiston puutarhamyymälän uusi nimi on Ruustinnan Puutarhapuoti.