Hyvinvointia lähiruuasta

Toukokuu on viimein sulattanut lumet ja rohkeimmat vihertäjät ovat alkaneet nostaa versojaan esiin. Lisääntyvä valo ja kasvupyrähdyksessään päivittäin muokkaantuva luonto virkistää talven jälkeen. Puutarhanhoitohan on tunnetun kiinalaisen sananlaskun mukaan ainoa asia, joka ei olisi turhaa. Vaikka aivan näin jyrkälle linjalle emme lähtisikään, niin tämänkertaiseksi aiheeksemme luonnontuotteet ja lähiruuan tuoma hyvinvointi kelpaavat.

Ruuan ja terveyden välistä yhteyttä täytyy tarkastella laajemmin kuin pelkän ravintofysiologian kautta. Syöminen on tapa osoittaa omaa identiteettiä, kulttuuria sekä tapa osoittaa huolenpitoa ja ystävällisyyttä. Hyvällä ruualla voi lohduttaa, hemmotella ja houkutella. Vaikka toisinaan parjattujen eines- ja valmisruokien ravitsemuksellinen sisältö ja elintarviketurvallisuus ovat yleensä asianmukaisia, ruuan tekeminen itse tuoreista raaka-aineista tuo sille lisäarvoa. Liittyyhän veden kielelle herauttaviin ”mummon lihapulliin”, ”äidin makaronilaatikkoon” ja ”kotona leivottuun leipään” enemmän merkityksiä kuin pelkästään niiden ravintoarvo tai edes maku.

Kun ruokaa liittyy tarina ja sen taustan tuntee, arvostaa sitä enemmän. Lähiruualle ei ole pystytty antamaan yksiselitteistä määritelmää ja pelkän tuotanto- ja kulutuspaikan välisen etäisyyden tuijottaminen tuntuu liian yksinkertaistetulta. Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa Lähiruokaselvityksessä (2012) lähiruualla tarkoitetaan ruuantuotantoa ja –kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksi edistäen oman alueen taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Viimeksi mainittu on kiinnostava lisäys, kun puhutaan ruokaan ja ruokailuun liittyvästä hyvinvoinnista.

Sosiaalinen kontakti syntyy kommunikoidessa ruuan myyjän tai tuottajan kanssa. Tämä tärkeä kohtaamismuoto on melkein kadonnut tehostetussa hypermarketmaailmassa, johon vastareaktiona on syntynyt kaipuu takaisin pienempiin palveleviin yksiköihin. Oulun eteläpuolen kunnissa on tänä keväänä aloittanut Ruokapohjolan kiertävä kauppa-auto, josta asiakkaat pääsevät ostamaan lähellä tuotettuja ja jalostettuja elintarvikkeita. Usean myyjän kokoontuminen samaan aikaan tarjoamaan tuotteitaan lisää valinnanvaraa ja helpottaa ostosten tekoa, kun myös lähiruokaa saa keskitetysti yhdestä paikasta. Lähiruokahankkeena seuraamme toiminnan kehittymistä ja kauppareitin muodostumista suurella mielenkiinnolla. Arvion tekemiseksi suosittelemme tekemään ainakin tutustumiskäynnin kauppapaikalle, kun kierros osuu omalle paikkakunnalle. Seuraava mahdollisuus on 23. toukokuuta, jolloin auto pysähtyy Oulaisissa, Haapavedellä ja Vihannissa.

Kaikkea syötävää ei tarvitse ostaa kaupasta eikä edes myymäläautoista. Suomalaisilla olisi mahdollisuus hyödyntää laajaa keruutuotevarastoamme paljon nykyistä tehokkaammin. Syksyn marja- ja sienisadon talteenotto on monille tutumpaa, mutta valppaana kannattaa olla koko kasvukauden monipuolisimman sadon korjatakseen.  Lähiruokatrendin lisäksi kiinnostus luonnonkeruutuotteisiin on kasvanut huimasti ja poimijakoulutuksille on kysyntää. Kesäkuussa järjestetään Haapavedellä yrttipoimijakoulutus, jonka suorittaneet saavat poimijakortin. Työpajassa opitaan hyödyntämään usein suotta rikkakasveiksi parjattuihin yrtteihin kuten vuohenputki, maitohorsma ja voikukka. Katso tapahtumakalenterista ilmoittautumisohjeet.

Aurinkoa ja kevättohinoita kaikille lukijoille!
(Teksti julkaistu Pyhäjokiseudun Ruuan juurilla-palstallamme 16.5.2012)

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Fill in the blank.

Historiaa

Ruustinna KartanoHaapaveden palvelu- ja luontoalan yksikön Noran historia alkoi vuonna 1892, kun paikkakunnan ruustinna (Eleo)nora Pöyhönen perusti pappilaan oppilaitoksen, jossa opetettiin kasvisten viljelyä ja käyttöä kansakoululapsille. Ruustinna tiesi, että kasvikset ovat taloudellisesti ja ravitsemuksellisia tärkeitä ruokatalouksille. Jatkossa ruustinna suuntasi koulutuksen nuorille naisille, joiden kautta tieto tuli varmimmin kotitalouksien käyttöön.

Lähiruuan käytön ja tunnettavuuden edistäminen kuuluu Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän tavoitteisiin. Ruustinnan ansiokkaan elämäntyön kunniaksi Haapaveden ammattiopiston puutarhamyymälän uusi nimi on Ruustinnan Puutarhapuoti.