Lähiruualla ja sen vastustamisella pääsee otsikoihin

Nyt siihen on päästy: lähiruuasta on ilmeisesti tullut jo niin valtavirran hyväksymä  puheenaihe ja yleinen tavoite, että on sopiva hetki lööppeihin halajaville lausunnonantajille astua esiin valtamuodin vastustajina! Viittaan tällä nyt pariinkin ns. julkkiskokkiin (ja ilmeiseti "julkkis" tarkoittaa näissä yhteyksissä automaattisesti samaa kuin "huippu").

Ensimmäinen lähiruokateeman vasta-aalloilla ratsastaja on Henri Alén, josta en ennen tätä lausuntoa ollut kuullutkaan ja siten lisäjulkisuuden halun hänen osaltaan ymmärtää. Alén on antamissaan haastatteluissa vastustanut terveellistä ruokaa ja suomalaisia ravitsemussuosituksia. Voihan olla, että iltapäivälehdet ovat käännelleet haastattelussa esiin kaikkein raflaavimmat puolet, mutta tavallisena kotikokkina hämmentää ammattilaiskokin väitteet, että vain runsaalla suolalla saa ruuasta maistuvaa ja että kasvikset eivät ilman suolalisää maistuisi miltään. Ainakin meillä Pohjois-Pohjanmaalla on ihan villinä luonnossakin monenlaista luonnonyrttiä, joilla saa eväisiinsä makua. Ja hyvässä maassa rauhassa kasvaneet kotimaiset juurekset ovat kyllä mitä mainiointa naposteltavaa ihan sellaisenaankin tai nopealla kypsennyksellä. Ettei nyt Henri olisi vähän provosoinut toimittajaa, päästäkseen otsikoihin...?

Toisesta tämän aamun iltapäivälehdessä siteeratusta ja edellistä lausujaa kompanneesta kokista eli Hans Välimäestä olen kyllä aikaisemminkin kuullut. Menestynyt ravintoloitsija on kuitenkin vahvimmin iskostunut viime aikoina mieleeni esiintymällä erään ruokakauppaketjun einesruokien mainoskasvona. Mielenkiintoinen lähestymistapa sekin huippuruuan huippuasiantuntijalta mutta vapaus kaikille. Hans vertaa lähiruuan puolestapuhumista anekauppaan, jolla ostetaan hyvää omaatuntoa ruuan mausta piittaamatta. Maistuva, tuore, laadukas ruoka on nimenomaan sellaista, jota voisi kuvitella mahdollisimman läheltä lyhyiden kuljetusmatkojen takaa tulevan. Totta on, että laittamalla tuotteisiinsa "luomu" tai "lähiruoka"-merkintöjä ei pidä luistaa laatuvaatimuksista. Vaan onko tämä ollut todellinen ongelma viime aikoina? Ennemminkin haasteena alueellamme on tavaran toimittajien ja ostajien kohtaamattomuus, tuotevolyymeiden riittämättömyys ympärivuotiseen käyttöön sekä ammattikeittiöihin soveltuvien pakkauskokojen puute.

Eihän näistä lööpeistä pitäisi provosoitua. Voihan se olla, että otsikot on nostettu tarkoituksella raflaavammiksi kuin alkuperäiset lausunnot. Ruuasta ja syömisestä on tullut harmittavan trendimäistä, mikä on omiaan hämmentämään kuluttajaa, sotkemaan päätöksentekoa sekä viemään ruokaan liittyvän tärkeän keskustelun osittain sivuraiteille, kun keskitytään kokonaisuuksien sijaan milloin mihinkin yhteen ravintoaineeseen, suuntaukseen tai dieettiin. Lähiruoka on vielä muutama vuosikymmen sitten ollut Suomessa itsestäänselvää ja perinteistä, arkipäiväistä perusruokaa. Kansainvälistymisen ja ruokatuotannon teollistumisen myötä kadotimme siihen hetkeksi kontaktin, kunnes se on vajaan kymmenen vuoden aikana noussut todelliseksi huipputrendiksi. Mutta lähiruuan ei pitäisi mielestäni olla "kuuminta hottia" vaan suhtautumisemme, kulutustottumuksemme ja ruokaketjumme toivottavasti pian muokkautuu sellaiseksi, että on luonnollista ja itsestäänselvää suosia mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa ilman sen kummempaa kiihkoilua mihinkään suuntaan. Toivottavasti ruuan tuottajat ja kuluttajat osaamme tehdä omat valintamme jatkossakin jatkamalla alueellemme ruoka-alan kehittämistä ja tukemista ostopäätöksillä. Muutamasta provosoivasta kommentaattorista huolimatta.

 

Anna-Mari Simunaniemi

projektipäällikkö LaatuTuote-hanke

LaatuTuote-hanke päättyy 31.3.2014. Uusien lähiruokatoimintaa tukevien hankkeiden suunnittelutyö on aloitettu. Uusi Elintarvike- ja palvelualojen esiselvityshanke Country Hospitality on alkamassa näinä viikkoina, siitä lisätietoa myöhemmin.

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
Fill in the blank.

Historiaa

Ruustinna KartanoHaapaveden palvelu- ja luontoalan yksikön Noran historia alkoi vuonna 1892, kun paikkakunnan ruustinna (Eleo)nora Pöyhönen perusti pappilaan oppilaitoksen, jossa opetettiin kasvisten viljelyä ja käyttöä kansakoululapsille. Ruustinna tiesi, että kasvikset ovat taloudellisesti ja ravitsemuksellisia tärkeitä ruokatalouksille. Jatkossa ruustinna suuntasi koulutuksen nuorille naisille, joiden kautta tieto tuli varmimmin kotitalouksien käyttöön.

Lähiruuan käytön ja tunnettavuuden edistäminen kuuluu Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän tavoitteisiin. Ruustinnan ansiokkaan elämäntyön kunniaksi Haapaveden ammattiopiston puutarhamyymälän uusi nimi on Ruustinnan Puutarhapuoti.